Research on Finnish Society (12:2019)

Men's work-related self-care in the Finnish media

Sampo Varjonen
University of Turku

In the ideational branch of institutionalist literature, policy outcomes are often explained in terms of a single idea or a set of ideas prevailing over others. This article explores a unique case where the Finnish government simultaneously introduced policies grounded in the ideas of unconditionality — in the form of a basic income experiment — and conditionality, reinforced through reforms concerning unemployment benefits. The study focuses on the ways in which political actors, in their framing strategies, connected their arguments to cognitive paradigms and normative public sentiments located in the background of policy debates. Through a thematic analysis of documentary data, the study finds that the seemingly contradictory unconditional and conditional measures were made compatible by framing them in connection to the prevailing cognitive activation paradigm. However, the framing of stricter conditionality additionally made use of normative arguments, connecting to public sentiments on what may be considered appropriate.

Keywords: ideas, framing, conditionality, unemployment benefits, basic income

Full Text (PDF)

Suomenkielinen abstrakti (abstract in Finnish)

Ideoiden roolia instituutioiden kehityksessä korostavassa tutkimuskirjallisuudessa politiikan muutoksia on usein selitetty yksittäisen idean tai ideakokonaisuuden voittona kilpailevien ideoiden välisessä kamppailussa. Tämä artikkeli keskittyy ristiriitaiseen kehityskulkuun, jossa Suomen hallitus pani lyhyessä ajassa toimeen uudistuksia, jotka perustuivat sekä vastikkeettomuuden että toisaalta vastikkeellisuuden ideoille. Samaan aikaan kun hallitus kokeili vastikkeetonta perustuloa, se lisäsi työttömyysturvan vastikkeellisuutta useilla erillisillä lakimuutoksilla. Tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten poliittiset toimijat kehystivät näiden prosessien aikana argumenttinsa ja kytkivät ne poliittisen keskustelun taustalla vaikuttaviin kognitiivisiin paradigmoihin ja normatiivisiin yleisiin mielipiteisiin. Tutkimus soveltaa politiikkadokumenttiaineistoon temaattista analyysiä. Johtopäätöksenä on, että näennäisesti ristiriitaiset vastikkeettomuutta ja vastikkeellisuutta edistäneet politiikkatoimet sovitettiin yhteen kehystämällä ne osaksi vallitsevaa kognitiivista aktivointiparadigmaa. Vastikkeellisuuden kehystämisessä käytettiin kuitenkin lisäksi normatiivisia argumentteja, jotka kytkeytyivät yleisiin mielipiteisiin siitä, mitä voi pitää normatiivisesti hyväksyttävänä.

Asiasanat: itsestä ideat, kehystäminen, vastikkellisuus, työttömyysturva, perustulo


Vertaisarvioitu